”Aivojen liikealueet aktivoituvat musiikin rytmistä”

“Aivojen liikealueet aktivoituvat musiikin rytmistä” – Musiikkitieteen professori Petri Toiviainen tietää, mitä kehossamme tapahtuu kun rytmi vaikuttaa aivojen toimintaan

Oletko koskaan miettinyt, miksi ihminen liikuttaa jalkaa musiikin tahdissa tai miksi kaikilla ei ole rytmitajua? Näihin kysymyksiin tietää vastauksen Petri Toiviainen –  jazz-muusikko ja musiikkitieteen professori Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös yksi Tampere Chamber Music -festivaalin luennoitsijoista. Toiviaisen luennon aiheena on, miten rytmi vaikuttaa ihmisen aivoihin ja kehoon.

Rytmi on ollut Toiviaiselle aina tärkeä elementti musiikissa. Hän huomasi soittaessaan pysyvänsä paremmin rytmissä liikkuessaan musiikin tahdissa. “Suurin osa musiikin kuulijoista raportoi liikkuvansa musiikin tahdissa, usein tahtomattaan ja huomaamattaan. Kuulijat heiluttavat vartaloaan, nyökyttävän päätään tai polkevat jalkaansa tahdin mukana.”, Toiviainen kertoo.

Rytmi saa meidät liikkumaan, joskus ihan huomaamatta. Olet ehkä joskus huomannut vispaavasi jalkaa tai liikkuvasi musiikin tahdissa ilman tietoista päätöstä. Toiviainen selittää ilmiötä näin: “Aivojen liikealueet aktivoituvat musiikin rytmistä.” Musiikki saa meidät esimerkiksi kävelemään nopeammin ja parantamaan urheilusuorituksia.

kuva: Nauska

Ilmiötä on käytetty hyödyksi myös terveydenhoidossa. “Parkinson-potilailla on havaittu, että säännöllisen pulssin sisältävän musiikin kuuntelu auttaa liikuttamaan raajoja säännöllisesti ja parantamaan kävelyä. Aivohalvauspotilailla on puolestaan havaittu erilaisten rytmisten harjoitusten nopeuttavan toipumista.”, Toiviainen kertoo.

Rytmin ja kehon välinen vuorovaikutus ei ole kuitenkaan täysin nollasummapeliä. Vuorovaikutukseen vaikuttaa moni muuttuja. Musiikin nopeus, taajuus ja rakenne voivat esimerkiksi vaikuttaa siihen, miten herkästi ihminen alkaa liikkumaan musiikin tahdissa. Toiviaisen mukaan: “voimakkain vaikutus on silloin kun rytminen rakenne on sopivan haastava. Rakenne ei saa olla liian yksinkertainen eikä liian monimutkainen. Matalat taajuudet, kuten basso, vaikuttavat eniten musiikillisen liikkeen syntymiseen.”

Liikkuminen musiikin tahdissa on niin iso osa ihmisenä olemista, että jopa vauvat liikkuvat kuullessaan musiikkia. “Liikkeet ovat tahdistuneita musiikin pulssiin kuitenkin vasta 6-8 vuoden iässä.”, Toiviainen täsmentää. Iän myötä musiikin aiheuttama liike hidastuu. Pienet lapset liikkuvat musiikin tahdissa nopeinten.

Kuva: MI PHAM on Unsplash

Toiviaista ovat kiinnostaneet rytmin vaikutuksen lisäksi ne ihmiset, jotka eivät synkronoidu kuulemaansa musiikkiin. Ilmiöstä käytetään termiä rytmikuurous.  Aihetta on tutkittu aivokuvantamalla, eli mittaamalla aivojen eri osien aktiivisuutta musiikkia kuunnellessa sekä sitä, miten aktivaatio vaihtelee. Rytmikuuroja ihmisiä tutkimalla “voidaan ehkä oppia ymmärtämään lisää musiikin ja liikkeen välisestä yhteydestä.”

Motoriikan ja kehon rooli ei ole ollut aina musiikin kognition tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Toiviainen näkee motoriikan ja kehon kuitenkin oleellisena osana tutkimuskenttää sillä “musiikki ja tanssi ovat monissa musiikkikulttuureissa erottamattomia.”

Toiviaisen pyrkimyksenä on oppia ymmärtämään, mikä on liikkeen rooli musiikin havaitsemisessa ja miten musiikillinen liike riippuu musiikin rakenteesta ja kuulijan ominaispiirteistä. “Ihmisen persoonallisuudella ja mielentilalla on myös vaikutusta siihen, minkälaista liikettä musiikki synnyttää.”, Toiviainen sanoo. Tämä selittää, miksi iloinen ekstrovertti vanhus tanssii musiikin tahdissa eri lailla kuin apaattinen introvertti teini.

kuva: Jesse Orrico on Unsplash

Tutkimuksen tukena käytetään liikekaappausteknologiaa, jonka avulla voidaan tarkasti mitata ja analysoida kehon eri osien liikeratoja. Musiikin ja liikkeen välistä suhdetta pyritään analysoimaan monesta eri näkökulmasta. Toiviaisen mukaan: “liikekaappausteknologian lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään aivokuvantamista, erilaisia persoonallisuustestejä sekä kyselyitä.”

Vielä on kysymyksiä, joihin musiikintutkijat kaipaavat vastausta. “Yksi kysymys, jota ei vielä ole onnistuttu selvittämään on se, onko ihmisen motorisella systeemillä kausaalinen rooli musiikin havaitsemisessa. Vielä ei tiedetä, osallistuuko motorinen systeemi aktiivisesti musiikin ajallisen rakenteen hahmottamiseen, vai onko liikealueiden aktivaatio vain pelkkä reaktio musiikin kuunteluun”. Toiviaista henkilökohtaisesti kiinnostaa se, mitä tapahtuu kuulijoiden kehojen välillä kun he kuuntelevat musiikkia. Mitä esimerkiksi tapahtuu klubiympäristössä, jossa tanssijat vuorovaikuttavat toistensa kanssa liikkeen avulla?

Mitä mieltä olet? Tanssitko paremmin ystävien seurassa vai yksin eteisen peilin edessä? Liity Toiviaisen seuraan pohtimaan rytmin, motoriikan ja musiikin suhdetta ja vuorovaikutusta Tampere Chamber Music -festivaaleilla. Toiviaisen luento kuullaan sunnuntaina 18. helmikuuta.