SEPPO SOINILA

Musiikin aivotoimintaa parantava vaikutus on osoitettu tutkimuksissa

Musiikkia on käytetty kaikissa kulttuureissa vuosituhansien ajan sairauksien hoitorituaaleissa. Länsimaisessa lääketieteessä musiikkiterapiaa on harjoitettu psykiatristen potilaiden hoidossa maailmalla jo lähes vuosisadan ja Suomessakin yli 50 vuoden ajan.

Musiikin omatoimista kuuntelua on pidetty pitkään vain sairaan viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. 2000-luvulla tutkimus on kuitenkin osoittanut, että musiikilla on vaikuttavuutta myös useiden neurologisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.

Synnytyssairaalat ohjeistavat tulevaa äitiä tuomaan mukanaan mielimusiikkia, koska rentouttavan musiikin ajatellaan edistävän synnytyksen käynnistystä ja lievittävän synnytyskipuja. Musiikin tehosta synnytyskivun hoidossa on julkaistu vain yksi tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus, jossa vaikuttavuutta ei saatu esiin.

Musiikin kipua lievittävästä vaikutuksesta muissa tiloissa on julkaistu yli 50 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Kipuasteikolla mitattu vaikutus on ollut lievä, mutta kahdeksassa ison leikkauksen jälkeistä kipua koskevassa tutkimuksessa musiikkia kuuntelevien potilaiden vahvojen kipulääkkeiden käyttö väheni 15–18 prosenttia.

kokemus musiikin käytöstä järjestelmällisenä osana sairaudenhoitoa on musiikkiterapiasta. Potilas käyttää itse tuottamaansa musiikkia sellaisten tunnetilojen käsittelyyn, joiden purkaminen ei onnistu puhumalla. Useissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että musiikkiterapia parantaa autismin, skitsofrenian ja vaikean masennuksen hoitotuloksia.

Musiikkiterapia pyrkii vaikuttamaan mielen häiriöihin. Musiikilla on parantava vaikutus myös useiden elimellisten sairauksien hoidossa.

Musiikin kuntoutusvaikutus aivoinfarktin jälkeisessä halvauksessa on osoitettu useassa tutkimuksessa. 20 minuutin päivittäisen, musiikin rytmiin tahdistetun kävelyharjoittelun myötä kävelynopeus kasvoi kolmessa viikossa 23 prosenttia ja askelpituus 18 prosenttia enemmän kuin samat harjoitteet ilman musiikkia tehneillä potilailla.

Potilaille räätälöity halvaantuneen käden instrumenttiharjoittelu johti 15 harjoituskerran jälkeen hienomotorisissa tehtävissä 30 prosentin nopeuden lisäykseen. Verrokeilla toipuminen ei edistynyt lainkaan.

Suomalaisessa tutkimuksessa aivoinfarktipotilaat, jotka kuuntelivat heti akuuttivaiheen jälkeen musiikkia päivittäin tunnin ajan, selviytyivät tarkkaavuutta ja kielellistä muistia mittaavissa testeissä paremmin kuin potilaat, jotka kuuntelivat saman ajan äänikirjoja tai saivat vain tavanomaista kuntoutusta. Musiikkia kuunnelleilla oli myös vähemmän sekavuutta ja masennusta. Vaikutus säilyy ainakin puolen vuoden ajan.

Niillä potilailla, joilla aivoinfarktiin kuuluu puheen tuottamisen häiriö, afasia, laulamalla toteutettu puheterapia nopeutti sanojen löytämistä merkitsevästi paremmin kuin tavallinen puheterapia. Alzheimer-potilaat, toisin kuin samanikäiset verrokit, suoriutuivat uuden tekstin muistamiskokeessa 40 prosenttia paremmin, jos teksti laulettiin verrattuna puhuttuun tekstiin.

Viimeisimmät tutkimuksemme ovat osoittaneet, että musiikkia kuuntelevien aivoinfarktipotilaiden aivokudoksen määrä säilyy suurempana verrattuna tavallista kuntoutusta saaviin potilaisiin.

hoitaa? Rauhoittava musiikki vähentää sairauden akuuttivaiheeseen liittyviä stressivaikutuksia. Musiikin kuuntelu aktivoi molemmille aivopuoliskoille ulottuvan laaja-alaisen hermoverkoston ja lisää aivojen verenkiertoa. Elämyksenä koettu musiikki aktivoi aivojen mielihyväkeskusta, samalla tavoin kuin nälkäisen syömä ateria tai lepo fyysisen rasituksen jälkeen.

Aivovaurion jälkeen kuntoutuminen perustuu säästyneiden hermosolujen versomiseen ja uusien hermokontaktien ja -verkostojen muodostumiseen. Koska neuronien aktivaatio on kontaktimuodostuksen edellytys, on perusteltua olettaa musiikin aiheuttaman aktivaation edistävän aivojen toipumista. Tälle halvalle menetelmälle olisi hyvin tilaa aivoinfarktipotilaan päiväohjelmassa, sillä tutkimusten mukaan potilaan päivärutiinista vain 30 prosenttia on kuntouttavana pidettävää toimintaa.

Seppo Soinila, ylilääkäri, professori,Tyks, Neurotoimialue/Yleisneurologia

http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/746452/Musiikin+aivotoimintaa+parantava+vaikutus+on+osoitettu+tutkimuksissa