Konserttiin valmistautuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sisältää suuria tunteita

Tampere Chamber Music -festivaali alkaa nyt torstaina. Kysyimme festivaalin taiteelliselta johtajalta ja pianotaiteilija Heini Kärkkäiseltä, miten hän valmistautuu konsertteihin.

Kärkkäinen on rakastanut soittamista aina. Hän ei ole koskaan tuntenut oloansa pakotetuksi, vaan on kokenut harjoittelun niin mielekkääksi, että käytti suurimman osan ajastaan jo lapsena pianon ääressä. Vanhempien ei koskaan tarvinnut suunnata Kärkkäistä harjoitteluun, vaan soittohalu lähti aina hänestä itsestään.

– Muistan, ettei minulla olisi koskaan ollut kiire vaan ehdin rauhassa opetella kaikki kappaleet.

Kärkkäinen muistelee myös innostuneensa musiikista niin paljon, ettei malttanut pysyä paikallaan.

– Olisin halunnut osata soittaa viulua. Meillä oli viulu kotona, mutta oli helpompaa soittaa ilmaviululla kaikki Brandenburgilaiset konsertot. Muistan sen riemun kun sain soittaa orkesterin mukana. Rytmiikka iski koko kehooni.

Kärkkäinen toivoo, että muutkin lapset ja nuoret saisivat kokea samanlaisia elämyksiä musiikista. Muistot lapsuudesta ja musiikista ovat hänelle rakkaita.

– Muistan erään itsenäisyyspäivän jolloin menin talomme alakertaan ja laitoin levysoittimeen soimaan täysillä Sibeliuksen viulukonserton. En voinut kuunnella paikallani vaan oli pakko liikkua musiikin mukana. Reaktio oli niin voimakasta, että kyyneleet valuivat hämmästellessäni, miten näin hienoa musiikkia joku on voinut säveltää.

Konserttisalissa musiikki tempaa mukaansa

Kärkkäinen kuvailee, miten hänen lapsuudenkokemuksissaan on jotain hyvin tuttua nykyisten konserttitilanteiden kanssa.

– Musiikki tempaa sinut niin voimakkaasti sisäänsä ja aiheuttaa elämyksiä. Musiikin voima vie kuin toiseen aikavyöhykkeeseen.

Kärkkäinen kokee inspiroituvansa aina vain uudelleen ja uudelleen. Kaikki musiikki ei tietenkään innosta, mutta läheisimmissä teoksissa on omanlaisensa taika.

– Intensiteetti, jännite, ylimaallinen kauneus, harmoniat, modulaatiot, puhuttelevat fraasit ja koskettavat melodiat, rytmin voima. Sitä tulee ikään kuin yhdeksi niiden kanssa.

muusikon hyvinvointi
Tapahtuman taiteellinen johtaja Heini Kärkkäinen. Kuva: Minna Hatinen

Konsertteihin valmistautuminen on pitkäjänteistä työtä

Vaativiin solistiesiintymisiin kuuluu luonnollisesti pitkäjänteinen harjoittelu ja valmistautuminen. Uuden repertuaarin opiskelu alkuvaiheessa voi olla välillä jopa hyvinkin puuduttavaa. Harjoittelu tulee uniin ja monesti jopa kävellessäänkin Kärkkäinen saattaa huomata soittavansa pään sisällä.

– Ajatuksista on yhteys sormiin ja kokoaika käyn läpi, miten teos menee. Tämä tiivistyy konsertin lähestyessä. Alitajunta työskentelee.

Myös riittävä lepo on tärkeä osa harjoittelussa ja ennen konserttia. Jos soittaja ei ole virkeä konsertissa, häiritsee aivojen hitaus soittoa.

Myös kuntoilusta on apua. Kärkkäinen huolehtii kunnostaan mm. lenkkeilemällä ja hiihtämällä.

– Tietenkin kuntoilu auttaa. Saan pään tyhjenemään paineista ja kaikesta muustakin.

Pianotaiteilijan uran lisäksi Kärkkäistä työllistää opetusvirka Tampereen Ammattikorkeakoulussa sekä tietysti itse festivaalin taiteellinen johtajuus. Välillä hektisyys laittaa ajattelemaan, onko asioita joita voisi karsia.

– Soittaminen on ykkösasia, jota en haluaisi vähentää. Opetusviran jälkeen on kuitenkin voinut tarkemmin valikoida tilaisuuksia, jotka kiinnostavat eniten.

Konserttipäivät muodostuvat rutiineista ja ripauksesta taikauskoa

Konserttipäivänä Kärkkäisellä on jo selkeät rutiinit, joita hän noudattaa. Aamu alkaa pianon ääressä.

– Haluan aamupäivällä harjoitella. Se tunne, että olen pianon ääressä, antaa rauhaa. Heti kun menen pianon äärestä, tulee epämukava olo.

Kärkkäinen välttää kuitenkin liian kovaa harjoittelua, vaikka hän saattaa viettää soittimen ääressä useamman tunnin. Päivällä syödään tuhti lounas, joka pitää pidempään kylläisenä. Kärkkäinen kokee saavansa tästä voimaa.

– Onkohan taikauskoa? Tietyt rutiinit pitää tehdä samalla tavalla, se luo turvaa.

Iltapäivällä päivä tulee katkaista kokonaan, mikä on henkisessä mielessä tärkeä prosessi. Kärkkäinen haluaa nukahtaa ennen alkuiltaa, jolloin paineista voi päästää irti. Herättyään alkaa Kärkkäisen mukaan mielenkiintoisin hetki. Valmistautumisen, pukeutumisen ja konserttipaikalle lämmittelemään lähdön aikana tapahtuu henkinen voimaantuminen. Jännitys vähenee ja henkinen voima alkaa kasvaa.

Kärkkäinen kuvaa, miten valmistautumisprosessiin kuuluu myös keskustelua itsensä kanssa. Mitä lähempänä esiintyminen on, vakaa persoona alkaa nousta ylemmäs.

– Joskus joudun kiroilemaan itselleni ja tsemppaamaan vähän rempseämmällä tavalla. Se vapauttaa. Sen jälkeen tapahtuu ikään kuin arvojen puhdistuminen ennen lavalle menoa.

Konserttilavalle mennään nöyrällä asenteella. Kaikki turhat ajatukset ja itsensä tärkeys muuttuvat merkityksettömiksi.

– Konsertissa olen osana tapahtumaa, jossa ollaan isojen asioiden äärellä. Asioiden, jotka koskettavat meidän sielujamme ja ovat puhtaita. Jos on löytänyt sisältään rauhan, on ihana tunne mennä lavalle. Mielenkiintoinen prosessi.

Kärkkäinen kertoo jännittäneensä pienenä aika paljon, sormet ja jalat tärisivät. Esiintymiseen on tottunut, ja jännittävämmän ja vaativamman konsertin jälkeen on hyvin palkitseva tunne, jos on valmistautunut hyvin. Musiikki antaa niin paljon, ja sille on uskaltanut antautua täysillä.

Beetasalpaajista apua muusikoille?

On myös olemassa lääkkeitä, joilla voidaan lieventää jännityksen fyysisiä oireita ja auttaa kamppailussa esiintymisjännitystä vastaan.  Kärkkäinen ei osaa sanoa minkä verran muusikot niitä käyttävät. Beetasalpaajat hidastavat lepopulssia ja rajoittavat sykkeen nopeutumista rasituksessa. Hänellä on itsellään myös kokemusta lääkkeiden vaikutuksista.

Kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen ikävuoden välissä minulla oli jostain syystä paljon rytmihäiriöitä ja lääkäri kehotti kokeilemaan beetasalpaajia. Kokeilin niitä muutamassa konserttitilanteessakin mutta koin niiden vain häiritsevän soittamista turruttavan vaikutuksen takia. Ei tuntunut hyvältä.

Kärkkäinen haluaa olla läsnä koko aistimaailmallaan soittaessa. Beetasalpaajien ansiosta hän tunsi, ettei ollut täysin hereillä. Kärkkäinen ei kuitenkaan tuomitse niiden käyttäjiä vaan uskoo jokaisen toimivan itselleen parhaalla tavalla. Viime vuonna festivaalin aikana minulta mitattiin sykevariaatiota. Pulssi nousi korkeimmillaan 177:ään. Pulssi oli muutenkin korkea päivän aikana. Yöllä palauduin kuitenkin täysin rasituksesta. Tänä vuonna mitataan jälleen!

– Jännä ammatti kyllä!

Tampereen kamarimusiikkifestivaali järjestetään 15.-18.2.2018. Festivaalin liput ovat myynnissä osoitteessa lippu.fi.