Minna Tervamäki – Rytmi on läsnä kaikkialla

Tähtitanssija Minna Tervamäki on mukana tulevalla Tampere Chamber Music festivaalilla useammassa teoksessa. Hän tuli tunnetuksi Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana kolmen vuosikymmenen ajalta ja hänet nähtiin lähes kaikissa arvostetuimmissa klassisen baletin päärooleissa sekä merkittävien nykykoreografien teoksissa. Jäätyään eläkkeelle Kansallisbaletista keväällä 2012 jälkeen Tervamäen toiminta on painottunut yhä enenevissä määrin poikkitaiteelliseen yhteistyöhön eri alan taiteilijoiden kanssa. Pyysimme Minnalta ajatuksia tulevasta helmikuun festivaalista ja yhdestä festivaalin teemasta – rytmistä.

”Rytmi on yksi määräävimmistä tekijöistä elämässä. Se on kaikkialla ja vaikuttaa meihin vahvasti: vuodenajoissa, viikoissa, päivissä, yksittäisissä hetkissä ja kehossamme. Rytmi voi olla hyvin tasaista – päivä vaihtuu maanantaista tiistaihin. Toisaalta elämä voi olla myös hektistä ja etenkin yrittäjänä, freelancerina ja tanssijana olen saanut kokea myös erilaisten produktioiden tuomaa vaihtelua. Elämän rytmi voi olla silloin hyvin epätasaista tai vaihtelevaa. Iän myötä syntyy myös erilaisia rytmejä.

Tanssijana tunnistan rytmistä sen kehollisuuden ja alkukantaisuuden. Rytmi vaikuttaa liikkeeseen ja liikkeellä voi taas vaikuttaa rytmiin. Sydämen lyönnillä ja pulssilla on omat rytminsä. Rytmi on ollut kommunikaation väline jo silloin, kun ei ole ollut sanallista ilmaisua. Ihmiset voivat tuottaa rytmiä kehoillaan, soittimilla, laulamalla ja liikkumalla. Jo kohdussa sikiö aistii sydämen lyönnit ja rytmi on mukana ihmisen elämän alusta asti. Uskon, että tämän takia se puhuttelee meitä vahvasti, vaikka emme täysin ymmärtäisikään sitä.

Ihminen reagoi rytmiin vahvasti. Tietynlainen rytmi saa ihmisissä aistimuksia aikaan, vaikka emme olisikaan täysin tietoisia siitä.

minna tervamäki
Kuva: Kim Laine

Tanssiessa rytmi on äärimmäisen tärkeä, mikä ikinä musiikki onkaan. Myös tanssiessani ilman musiikkia aistin tai kuulen jonkinlaisen rytmin. Leikkikielisesti sanonkin, että jokaisella liikkeellä on jokin oma saundi. Saatan tehdä koreografiaa kuulemalla sisäisesti erilaisia rytmejä ja ääniä, jotka kuvaavat liikettä. Jokin liike saattaa olla ääneltään nopeatempoinen, huokaileva, pehmeä tai aggressiivisempi.

Tanssiteoksia tehdessä liikkeen ja rytmin suhdetta voi hyödyntää eri tavoin. Joko teokset tehdään yksi yhteen musiikin rytmin kanssa tai sitten koreografi voi toimia rytmiä vastaan. Jos kiihkeään rytmiin yhdistetään hidasta liikettä tuo se teokseen kummallisen jännitteen, joka on hyvin kiehtovaa. Näin saadaan luotua uudenlaisia tulkintoja.

Itselleni kuuntelijana musiikin rytmi on hyvin oleellinen ja se vaikuttaa minuun voimakkaasti. Rentoutusharjoituksia tehdessäni hyödynnän musiikkia, jossa on hyvin lempeä ja hidas rytmi. Jos taas menen punttisalille polkemaan kuntopyörää, huolehdin, että rytmi aktivoi minua. Ihminen alkaa luontaisesti seuraamaan kuulemaansa rytmiä ja se vaikuttaa toimintaamme. Juoksua harrastavat tuttavat ovat kertoneet, että juoksun kanssa ristiriidassa oleva musiikki harjoittelun aikana saattaa sekoittaa askelluksen.

Koreografina ja tanssijana käytän hyvin monipuolisesti erilaista musiikkia, jota en taas välttämättä kuuntele vapaa-ajallani. Se, mitä haluan ilmaista tanssiteoksessa, on musiikin ja tanssin liitto. Liike yksinään luo yhden mielikuvan, kun taas liike ja musiikki yhdistettynä luovat toisen. Joskus muusikoilla tanssin lisääminen teokseen on saattanut vaikuttaa soittoon, kun he näkevät uudenlaisen tulkinnan soittamastaan musiikista. Näin olleen teoksessa myös koko visuaalisuus, puvustus ja värimaailma voivat luoda kokonaan uudenlaisen lopputuloksen. Aina elävässä teoksessa, jossa monta taidemuotoa yhdistyvät, kokonaisuus muodostuu näiden suhteesta toisiinsa eikä siitä, mitä kukin taidemuoto on yksinään. Kokonaisuus ei myöskään muodostu vain siitä, miten taidemuodot tukevat toisiaan, vaan myös mahdollisista ristiriidoista ja jännitteistä. Se on äärimmäisen mielenkiintoista.

Musiikin kuuntelu saa minussa aikaiseksi voimakkaita energiatason tai tunteiden vaihteluita. Se laittaa yleensä myös mielikuvituksen liikkeelle. Kun näin tapahtuu, se voi olla jopa visuaalinen kokemus – näen musiikin liikekielenä. Ideat ja luovuus lähtevät liikkeelle. Musiikilla on hyvin vahva vaikutus minuun – rytmi ja tempo ovat hyvin keskeinen osa sitä.”

minna tervamäki
Kuva: Natalia Gromova

Tampere Chamber Music festivaalilla pysyvä teema on ”musiikki ja hyvinvointi soivat yhdessä”. Festivaalilla nähdään taide-esitysten lisäksi myös luentoja, joissa teemaa lähestytään tieteen näkökulmasta. Pyysimme Minnaa kertomaan omia odotuksia ja ajatuksia festivaaliin liittyen.

”On myös monessa tutkimuksessa todistettu, miten vahvasti musiikki vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Erilaisten voimavaravalmennusten ja hyvinvointineuvojen aikakautena välillä tuntuu, että musiikkia pidetään liiankin helppona vaihtoehtona. Tämä olisi yksinkertaista lisätä omaan hyvinvointipalettiin. Musiikilla on valtavan isot vaikutukset ihan tunnetasolla, myös stressiin. Oleellisinta on, että ihminen löytää juuri sellaista musiikkia, joka tuottaa hänelle mielihyvää.

Tampere Chamber Music festivaalilla esitysten, luentojen ja konserttien lisäksi ohjelmistossa käsitellään mm. muusikon hyvinvointia. Muusikoilla harjoittelumäärät ovat todella kovia ja omista voimavaroista huolehtiminen vaatii huomiota. Kehon fyysinen huolto on tärkeää, koska muusikko käyttää kehoaan instrumenttia soittaessa. Kehollisesti hyvinvoiva muusikko suoriutuu soitosta paremmin ja kestää rasitusta. Avoimella, joustavalla ja hengittävällä keholla soitto on varmasti hyvin erilaista, kuin joustamattomalla, kireällä ja palautumattomalla. Olen festivaalilla pitämässä Minnan metodit -työpajaa, jossa pyritään avaamaan kehoa ja löytämään oikeita linjauksia. Miten esimerkiksi kinesteettinen ketju kehossa menee, vaikuttaa paljon kehon toimintaan. Pyrimme myös löytämään sisäisen tuen, jotta keho voisi toimia samaan aikaan voimakkaasti ja rennosti.

Minnan metodit on rakennettu niistä työkaluista, joita itse käytän omista voimavaroista huolehtimiseen. Metodit sisältävät paljon erilaisia työkaluja ja toivonkin, että jokainen keräisi mahdollisimman laajan työkalupakin oman jaksamisen tueksi. Omaan työkalupakkiini kuuluvat mm. rentoutusharjoitukset, musiikki, erilaiset kehon harjoitteet, fysioterapia, hieronta, ajattelutaidot, asenne sekä liikkuvuutta, avoimuutta ja joustavuutta parantavat treenit. Näistä näkyy hyvin, miten monenlaisia keinoja voidaan käyttää hyvinvoinnin tukemiseen ja huippusuoritusten saavuttamiseen.

minna tervamäki
Kuva: Minna Hatinen

On taas ilo ja kunnia olla mukana tulevalla festivaalilla esiintyjänä useammassa teoksessa ja ohjata omaa työpajaa. Tampere Chamber Musicin hienoin asia on kokonaisuus, jonka taiteellinen johtaja Heini Kärkkäinen on suunnitellut. Tapahtuma on monipuoliseksi rakennettu ja kaikki asiat ja teemat liittyvät toisiinsa. Suosittelen ottamaan elämyksenä koko festivaalitarjonnan, joka on hyvin poikkeuksellinen. Edellisestä festivaalista jäi myös erityisesti mieleen luennot, joissa oli taidetta mukana. Upeasti tiede ja taide yhdistettynä.

Omista esityksistäni tulevalla festivaalilla odotan esiintymistä kitarataiteilija Ismo Eskelisen kanssa Steve Reichin kitarakonsertossa. Yhteistyömme on mielenkiintoinen ja olemmekin jo esittäneet teoksen muutaman kerran yhdessä. Rytmin ja liikkeen liitto on vahvasti tässä teoksessa läsnä. Tunnelmat vaihtuvat hienosti, visuaalisuudella ja valolla on myös iso merkitys. Muut esitykset tulevat olemaan ensiesityksiä. Tulen tekemään näihin koreografiat joulun aikana ja vuoden vaihteen jälkeen.

On myös mahtavaa, että festivaalilla esiintyy flamencotanssija Kaari Martin. Hänen teoksissaan, jos jossain, on rytmi itsestäänselvyys. On upea nähdä, miten hän käsittelee rytmiä! Olen tehnyt Kaarin kanssa yhteistyötä jonkin verran ja olen oppinut häneltä paljon, miten kehoa voi käyttää soittimena ja miten rytmiä käsitellään. Voi olla, että päädymme tulevalla festivaalilla lavalle yhdessä.”

Tampereen kamarimusiikkifestivaali järjestetään 15.-18.2.2018. Festivaalin liput ovat myynnissä osoitteessa lippu.fi.